Laske bruttopalkka halutusta nettopalkasta 2026

Näin bruttopalkka lasketaan nettopalkasta

Palkkalaskelmassa kaikki vähennykset lasketaan samasta bruttopalkasta: ennakonpidätys verokortin veroprosentin mukaan, työeläkemaksu 7,30 % ja työttömyysvakuutusmaksu 0,89 %. Nettopalkka on siis bruttopalkka kerrottuna sillä osuudella, joka vähennysten jälkeen jää jäljelle. Kun käännät laskun toisin päin, saat tarvittavan bruttopalkan jakamalla nettotavoitteen tällä osuudella.

Esimerkiksi 2 500 € nettopalkkaan 20 %:n veroprosentilla tarvitaan 2 500 € ÷ 0,7181 = 3 481,41 €. Laskuri pyöristää bruttopalkan senttiin ylöspäin ja tarkistaa tuloksen palkkalaskelmalla, koska jokainen vähennys pyöristetään erikseen senteiksi. Näin nettopalkka ei koskaan jää tavoitteesta.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu (0,88 %) ja sairaanhoitomaksu sisältyvät jo veroprosenttiin, joten niitä ei vähennetä kaavassa erikseen. Ikä vaikuttaa maksuihin: työttömyysvakuutusmaksua peritään 18–64-vuotiailta ja työeläkemaksua 17 vuoden iästä alkaen. Esimerkiksi 66-vuotias tarvitsee samaan 2 500 € nettopalkkaan 20 %:n veroprosentilla vain 3 438,79 €.

Miksi pelkkä veroprosentti ei riitä?

Moni bruttopalkkalaskuri käyttää kaavaa nettopalkka ÷ (1 − veroprosentti). Se unohtaa työntekijän maksut, jotka ovat vuonna 2026 yhteensä 8,19 % bruttopalkasta. Ero ei ole pieni: 2 500 € nettotavoitteella ja 20 %:n veroprosentilla kaava antaa bruttopalkaksi 3 125,00 €, mutta siitä jäisi käteen vain 2 244,06 €. Kuukaudessa puuttuu 255,94 €, vuodessa yli 3 071 €.

Jos neuvottelet palkkaa nettotavoitteen perusteella, virhe kertautuu: pyydät liian vähän. Tämä laskuri näyttää aina tarkistuslaskelman, josta näet, että valitulla bruttopalkalla nettopalkka todella täyttyy. Voit myös syöttää saadun summan nettopalkkalaskuriin, joka käyttää samaa laskentaa toiseen suuntaan.

Bruttopalkka eri nettotavoitteilla 2026

Taulukko näyttää tarvittavan bruttopalkan kuukaudessa 18–64-vuotiaalle. Ensimmäisessä sarakkeessa veroprosentti on kiinteä 20 %. Toisessa veroprosentti arvioidaan jokaiselle palkalle erikseen keskimääräisen kunnallisveron (7,57 %) ja kirkollisveron (1,38 %) mukaan, kun vuositulossa on mukana lomaraha.

Pienellä nettotavoitteella kiinteä 20 % yliarvioi veron (1 500 € nettona arvioitu veroprosentti on vain 3,5 %), suurella se aliarvioi sen: 5 000 € nettopalkkaan tarvitaan arvion mukaan 8 574,86 €, koska veroprosentiksi tulee 33,5 %.

Veroprosentti nousee palkan mukana

Verokortin veroprosentti lasketaan koko vuoden tuloista. Kun bruttopalkka kasvaa, kasvaa myös veroprosentti, ja tarvittava bruttopalkka kasvaa vielä hieman lisää. Laskurin oletustila ottaa tämän huomioon: se arvioi veroprosentin kotikuntasi kunnallisveron, kirkollisveron ja ikäsi perusteella samoin kuin Verohallinto ja etsii pienimmän bruttopalkan, jolla nettopalkka täyttyy juuri tämän palkan omalla veroprosentilla.

Vuositulona käytetään 12,5 kuukauden palkkaa, jos saat lomarahaa, kuten Verohallinnon veroprosenttilaskurissa. Helsingin esimerkissä vuositulo on 40 162 €, ja verokortin arvio on veroprosentti 14,0 %, lisäprosentti 40,5 % ja tuloraja 40 162 €. Veroprosentti pyöristetään puolen prosenttiyksikön tarkkuuteen ylöspäin, joten vuoden lopussa tulee yleensä pieni veronpalautus. Tarkemman arvion omasta verokortistasi saat veroprosenttilaskurilla, ja koko vuoden verot erittelee tuloverolaskuri.

Kuukausipalkasta vuosibruttoon: 12,5 vai 12,6?

Vuosibrutto saadaan kertomalla kuukausipalkka 12:lla ja lisäämällä lomaraha. Yleinen nyrkkisääntö 12,5 kuukautta olettaa, että lomaraha on puolen kuukauden palkka. Useimmissa työehtosopimuksissa lomaraha on kuitenkin 50 % lomapalkasta, ja kuukausipalkkaisen lomapäivän palkka on kuukausipalkka ÷ 25. Täydellä 30 lomapäivän lomalla lomaraha on siksi 0,6 kuukausipalkkaa ja vuositulo 12,6 kuukauden palkka. Ensimmäisenä työvuonna, kun lomaa kertyy 24 päivää, kerroin on 12,48.

Helsingin esimerkin 3 212,96 € kuukausipalkalla vuosibrutto on 38 556 € ilman lomarahaa ja 40 483 € lomarahan kanssa. Lomarahan oman nettosumman näet lomarahalaskurista. Jos sinulle tarjotaan tuntipalkkaa, muuta se ensin kuukausipalkaksi tuntipalkkalaskurilla.

Nettopalkkasopimus ja palkkaneuvottelu

Nettopalkkasopimuksessa työnantaja lupaa työntekijälle tietyn nettopalkan ja maksaa sen päälle tulevat verot ja maksut. Tällaisia sopimuksia tehdään esimerkiksi ulkomaisen työnantajan palveluksessa tai komennuksilla. Verotuksessa palkka bruttoutetaan: verotettava palkka on nettopalkka lisättynä työnantajan maksamilla veroilla ja maksuilla. Myös työnantajan maksamat luontoisetujen verot kasvattavat verotettavaa palkkaa.

Tämä laskuri antaa hyvän arvion bruttoutetusta kuukausipalkasta, ja luontoisedut voit lisätä lisäkentistä. Virallisessa nettopalkkasopimuksessa kannattaa kuitenkin käyttää Verohallinnon bruttopalkkalaskuria ja ottaa huomioon koko vuoden tulot. Tavallisessa palkkaneuvottelussa riittää, että tiedät, minkä bruttopalkan pyydät: kun tiedät nettotavoitteesi, laskuri kertoo summan sentilleen. Samasta nettopalkasta voit arvioida myös lainanmaksukykyäsi lainan määrän laskurilla.

Yleisimmät virheet bruttopalkan laskemisessa

• Työntekijän maksut unohtuvat. Pelkkä veroprosentti ei riitä, vaan bruttopalkasta vähennetään myös työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu, yhteensä 8,19 %.
• Vanha veroprosentti. Nykyisen palkan veroprosentti on liian pieni, jos tavoittelet selvästi suurempaa nettopalkkaa. Arvioi veroprosentti uudelle palkalle.
• Luontoisedut. Puhelin-, lounas- tai autoetu verotetaan, vaikka sitä ei makseta rahana. Etu pienentää nettopalkkaa, joten bruttopalkan on oltava hieman suurempi.
• Tuloraja ylittyy. Jos palkka nousee kesken vuoden mutta verokorttia ei päivitetä, tulorajan ylittävästä palkasta pidätetään lisäprosentin mukaan ja nettopalkka jää tavoitteesta.
• Ikä. Alle 18-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat eivät maksa työttömyysvakuutusmaksua, joten heidän tarvitsemansa bruttopalkka on pienempi.

Tämä bruttopalkkalaskuri välttää nämä virheet: se laskee maksut iän mukaan, arvioi veroprosentin juuri uudelle palkalle ja näyttää tarkistuslaskelman, jossa nettopalkka vastaa tavoitettasi sentilleen.

Paljonko bruttopalkka maksaa työnantajalle?

Työnantaja maksaa bruttopalkan päälle sivukulut: keskimääräinen työeläkemaksu on vuonna 2026 17,10 %, sairausvakuutusmaksu 1,91 % ja työttömyysvakuutusmaksu 0,31 %. Lisäksi tulevat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus. Helsingin esimerkin 3 212,96 € bruttopalkka maksaa työnantajalle noin 3 852,03 € kuukaudessa, ja työntekijälle siitä jää 2 500,00 €. Sivukulujen osuus on noin 19,9 % bruttopalkasta.