Laske viivästyskorko myöhästyneelle maksulle

Laske viivästyskorko myöhästyneelle laskulle tai velalle päivän tarkkuudella. Korkolain mukainen viivästyskorko on 9,5 % ajalla 1.7.–31.12.2026 ja yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa 10,5 %. Laskuri jakaa pitkän viivästyksen puolivuotisjaksoihin kunkin jakson viitekorolla, laskee usean laskun korot kerralla ja näyttää myös perintäkulut.

Viralliset luvut 2026 Päivitetty 1. lokakuuta 2026 Lähteet

Lähtötiedot

Päivä, jona velka maksetaan tai johon asti korko lasketaan.
Sovittu korko ja laskentatapa
Jos se on lakisääteistä viivästyskorkoa suurempi, viivästyskorko lasketaan sen mukaan (korkolaki 4 § 2 mom).

Laskenta tehdään kokonaan selaimessasi. Syöttämiäsi tietoja ei tallenneta eikä lähetetä minnekään.

Sisällys
  1. Viivästyskorko 2026: 9,5 % ja 10,5 %
  2. Näin viivästyskorko lasketaan
  3. Mistä päivästä viivästyskorkoa saa periä?
  4. Kuluttajan ja yrityksen viivästyskorko
  5. Viitekorko ja viivästyskorko 2002–2026
  6. Perintäkulut ja 40 € vakiokorvaus
  7. Sovittu korko, kulutusluotot ja koron kohtuullistaminen
  8. Tavallisimmat virheet viivästyskoron laskemisessa
  9. Usein kysyttyä
  10. Lähteet

Viivästyskorko 2026: 9,5 % ja 10,5 %

Korkolain mukainen viivästyskorko on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa lisä on 8 prosenttiyksikköä. Suomen Pankki vahvisti viitekoroksi 2,5 % ajalle 1.7.–31.12.2026, joten viivästyskorko on 9,5 % ja kaupallinen viivästyskorko 10,5 %. Sama korko oli voimassa myös vuoden alkupuoliskolla.

Viitekorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korko ennen puolivuotiskauden alkua pyöristettynä ylöspäin seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Nykyinen viitekorko perustuu EKP:n korkoon 2,4 %, joka oli voimassa 17.6.2026 alkaen: pyöristettynä ylöspäin se on 2,5 %. EKP nosti korkonsa 2,65 %:iin 16.9.2026 alkaen. Jos korko ei muutu ennen vuodenvaihdetta, viitekorko on 1.1.2027 alkaen 3 % ja viivästyskorko 10 %. Tämä on ennuste: Suomen Pankki vahvistaa koron joulukuun lopussa. Siihen asti laskuri käyttää vuoden 2027 päiville viimeisintä vahvistettua korkoa ja merkitsee ne tähdellä.

Näin viivästyskorko lasketaan

viivästyskorko = myöhässä oleva summa × viivästyskorko-% × myöhästyneet päivät / 365

Päivät lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, maksupäivä mukaan lukien. Useimmat velkojat ja perintätoimistot jakavat päivät aina 365:llä. Laskurissa voit valita myös todelliset päivät, jolloin karkausvuoden päivät jaetaan 366:lla.

Esimerkki: 1 000 € lasku 30 päivää myöhässä

Eräpäivä oli 1.9.2026 ja lasku maksetaan 1.10.2026. Korkoa kertyy 30 päivältä: 1 000,00 € × 9,5 % × 30 / 365 = 7,81 €. Jokainen lisäpäivä kasvattaa korkoa 0,26 €.

Jos viivästys jatkuu yli puolivuotiskauden vaihteen, korko lasketaan jaksoittain. 1 000 € lasku, jonka eräpäivä oli 15.12.2024 ja joka maksettiin 15.1.2025, lasketaan näin:

Jakso Päiviä Viivästyskorko Korko
16.12.–31.12.2024 16 11,5 % 5,04 €
1.1.–15.1.2025 15 10,5 % 4,32 €
Yhteensä 31 9,36 €

Laskuri tekee jaon automaattisesti ja laskee kerralla myös usean laskun korot: lisää laskut ja anna yhteinen maksupäivä. Jos esimerkiksi 1 200 € laskun eräpäivä oli 15.3.2026 ja 800 € laskun 31.12.2025, ja molemmat maksetaan 1.10.2026, viivästyskorkoa kertyy 62,47 € ja 57,05 €, yhteensä 119,52 €. Tuloksen voi kopioida maksumuistutukseen jaksoittain eriteltynä. Jos laskussa on arvonlisävero, viivästyskorko lasketaan koko laskun summalle. Veron osuuden saat tarvittaessa alv-laskurilla.

Mistä päivästä viivästyskorkoa saa periä?

  • Eräpäivä on sovittu: korkoa kertyy eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen (korkolaki 5 §).
  • Eräpäivää ei ole sovittu: korkoa saa periä, kun 30 päivää on kulunut laskun lähettämisestä tai maksuvaatimuksesta (6 §). Kuluttajalle lähetetyssä laskussa on kerrottava viivästyskoron suuruus ja se päivä, josta korkoa peritään.
  • Vahingonkorvaus: korkoa maksetaan, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun velkoja esitti vaatimuksensa ja riittävän selvityksen (7 §).

Ennen eräpäivää velallisen ei tarvitse maksaa korkoa, ellei siitä ole sovittu. Jos maksu viivästyy velkojasta johtuvasta syystä, korkoa ei tarvitse maksaa ajalta ennen esteen poistumista (10 §).

Kuluttajan ja yrityksen viivästyskorko

Kun velallinen on kuluttaja tai kyse on muusta kuin kaupallisesta sopimuksesta, käytetään korkolain 4 §:n korkoa (viitekorko + 7 prosenttiyksikköä). Samaa korkoa käytetään esimerkiksi vuokrissa, palkkasaatavissa ja yksityishenkilöiden välisissä veloissa.

Yritysten välisissä ja viranomaisen ja yrityksen välisissä kaupallisissa sopimuksissa käytetään 4 a §:n korkoa (viitekorko + 8 prosenttiyksikköä). Pykälä tuli voimaan 16.3.2013, eikä sitä sovelleta saataviin, jotka erääntyivät ennen sitä: niihin käytetään 4 §:n korkoa koko viivästyksen ajan. Laskuri ottaa tämän huomioon vanhoissa saatavissa.

Verojen viivästyskorko ei perustu korkolakiin vaan lakiin veronlisäyksestä ja viivekorosta. Sen viitekorko on edellisen vuoden jälkimmäisen puolivuotiskauden viitekorko, ja korko pysyy samana koko kalenterivuoden. Vuonna 2026 maksamattoman veron viivästyskorko on 9,5 % ja esimerkiksi jäännösveron huojennettu viivästyskorko 4,5 %. Maksamattoman perintöveron viivästyskorko laski 1.1.2026 alkaen viitekorko + 3,5 prosenttiyksiköstä viitekorko + 2 prosenttiyksikköön eli 4,5 %:iin. Näitä korkoja ei pidä sekoittaa korkolain viivästyskorkoon, eikä tämä laskuri laske niitä.

Viitekorko ja viivästyskorko 2002–2026

Taulukossa on korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot puolivuotiskausittain. Peräkkäiset kaudet, joilla korko pysyi samana, on yhdistetty. Laskuri käyttää samaa taulukkoa, kun viivästys alkaa aiemmin.

Ajalla Viitekorko Viivästyskorko (4 §) Kaupalliset sopimukset (4 a §)
1.7.2025–31.12.2026 2,5 % 9,5 % 10,5 %
1.1.–30.6.2025 3,5 % 10,5 % 11,5 %
1.1.–31.12.2024 4,5 % 11,5 % 12,5 %
1.7.–31.12.2023 4,0 % 11,0 % 12,0 %
1.1.–30.6.2023 2,5 % 9,5 % 10,5 %
1.7.2016–31.12.2022 0,0 % 7,0 % 8,0 %
1.7.2013–30.6.2016 0,5 % 7,5 % 8,5 %
1.1.–30.6.2013 1,0 % 8,0 % 9,0 % (eräpäivä 16.3.2013 alkaen)
1.1.–31.12.2012 1,0 % 8,0 % –
1.7.–31.12.2011 1,5 % 8,5 % –
1.7.2009–30.6.2011 1,0 % 8,0 % –
1.1.–30.6.2009 2,5 % 9,5 % –
1.7.2007–31.12.2008 4,5 % 11,5 % –
1.1.–30.6.2007 4,0 % 11,0 % –
1.7.–31.12.2006 3,0 % 10,0 % –
1.7.2003–30.6.2006 2,5 % 9,5 % –
1.1.–30.6.2003 3,0 % 10,0 % –
1.7.–31.12.2002 3,5 % 10,5 % –
1.1.–30.6.2002 4,0 % 11,0 % –

Jos viivästys jatkuu vuoden 2027 puolelle, laskuri käyttää viimeisintä vahvistettua korkoa. Esimerkiksi 1 000 € laskun, jonka eräpäivä on 15.12.2026 ja joka maksetaan 15.2.2027, korko on nykyisellä korolla 16,13 €. Tarkista laskelma, kun uusi viitekorko on julkaistu.

Perintäkulut ja 40 € vakiokorvaus

Viivästyskoron lisäksi velkoja voi periä kohtuulliset perintäkulut. Kuluttajasaatavien enimmäismäärät on kirjattu lakiin saatavien perinnästä:

  • Kirjallinen maksumuistutus enintään 5 €. Kulun saa periä vasta, kun eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää.
  • Maksuvaatimus enintään 14 €, kun saatava on enintään 100 €, 24 €, kun se on enintään 1 000 €, ja muuten 50 €.
  • Saman saatavan perintäkulut yhteensä enintään 60 €, 120 € tai 210 € samojen pääomarajojen mukaan.

Kaupallisissa sopimuksissa velkojalla on oikeus 40 € vakiokorvaukseen perintäkuluista heti, kun maksu on myöhässä. Yritykseltä perittävän maksumuistutuksen kulu on enintään 12 €. Laskurissa voit lisätä muistutusmaksun tai vakiokorvauksen laskua kohden loppusummaan. Esimerkiksi 5 000 € yrityslaskun viivästyskorko 1.1.2026–15.2.2026 on 10,5 %:n korolla 64,73 €. Kun mukaan lisätään vakiokorvaus 40,00 €, velkoja voi vaatia yhteensä 5 104,73 €.

Sovittu korko, kulutusluotot ja koron kohtuullistaminen

Jos velalle on sovittu ennen eräpäivää korko, joka on lakisääteistä viivästyskorkoa suurempi, viivästyskorko lasketaan sovitun koron mukaan (4 § 2 mom). Kulutusluotoissa ja muissa kuluttajasopimuksissa sovittua korkoa saa periä enintään 180 päivää siitä, kun koko velka erääntyi, tai tuomioon asti, jos tuomio annetaan aiemmin. Sen jälkeen käytetään lakisääteistä korkoa. Esimerkiksi 1 000 € kulutusluotosta, jonka sovittu korko on 15 %, kertyy 1.1.2026–1.10.2026 viivästyskorkoa 98,18 €. Muissa veloissa, kuten yksityishenkilöiden välisessä lainassa, 180 päivän rajaa ei ole: sama velka kerryttäisi sovitulla korolla 112,19 €. Laskurissa valinnan voi tehdä kohdassa Sovittu korko ja laskentatapa.

Kuluttajalta ei saa sopia perittäväksi lakia suurempaa viivästyskorkoa. Luonnollisen henkilön viivästyskorkoa voidaan myös sovitella eli kohtuullistaa, jos maksuvaikeudet johtuvat sairaudesta, työttömyydestä tai muusta erityisestä syystä (11 §). Jos velka on jo ulosotossa, katso ulosottolaskurista, paljonko tuloista pidätetään. Joustoluoton maksuajan ja kulut voit laskea joustoluottolaskurilla.

Tavallisimmat virheet viivästyskoron laskemisessa

  • Eräpäivä lasketaan mukaan. Korko alkaa vasta eräpäivää seuraavana päivänä. Jos lasket eräpäivän mukaan, korkoa tulee yhden päivän verran liikaa (0,26 € esimerkkimme 1 000 € laskussa).
  • Käytetään vanhaa korkoa. Moni sivu näyttää yhä korot 7 % ja 8 %, jotka olivat voimassa 1.7.2016–31.12.2022. Nyt korot ovat 9,5 % ja 10,5 %.
  • Koko viivästys lasketaan yhdellä korolla. Jos viitekorko on muuttunut kesken viivästyksen, jokainen puolivuotisjakso lasketaan omalla korollaan.
  • Kuluttajalta peritään yrityskorkoa. Kuluttajalta saa periä enintään korkolain 4 §:n mukaista korkoa, ellei ennen eräpäivää ole sovittu suuremmasta korosta.
  • Vanhaan yrityssaatavaan käytetään 4 a §:n korkoa. Yritysten välinen viitekorko + 8 prosenttiyksikköä koskee vain saatavia, jotka ovat erääntyneet 16.3.2013 tai myöhemmin.
  • Verojen ja korkolain korot sekoitetaan. Verohallinnon perimä viivästyskorko määräytyy veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain mukaan, ja esimerkiksi perintöveron viivästyskorko on vuonna 2026 vain 4,5 %.
  • Korolle lasketaan korkoa. Viivästyskorko lasketaan vain pääomalle, ei kertyneelle korolle eikä perintäkuluille.
  • Muistutusmaksu peritään liian aikaisin. Kuluttajalta saa periä maksumuistutuksen kulun vasta, kun eräpäivästä on kulunut 14 päivää.

Laskuri huomioi nämä säännöt automaattisesti. Se näyttää jokaisen jakson päivät, koron ja euromäärän, joten laskelman voi liittää suoraan maksumuistutukseen tai tarkistaa saamansa vaatimuksen oikeellisuuden.

Usein kysyttyä

Paljonko viivästyskorko on nyt?

1.7.–31.12.2026 viivästyskorko on 9,5 % ja kaupallisissa sopimuksissa 10,5 %. Viitekorko on 2,5 %.

Miten viivästyskorko lasketaan?

Viivästyskorko = summa × korko-% × myöhästyneet päivät / 365. Esimerkiksi 1 000 € laskusta, joka on 30 päivää myöhässä, kertyy 9,5 %:n korolla 7,81 €.

Mistä päivästä viivästyskorko alkaa?

Eräpäivää seuraavasta päivästä. Jos eräpäivää ei ole sovittu, korkoa saa periä, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun lasku lähetettiin tai maksua vaadittiin.

Mikä on yritysten välinen viivästyskorko?

Viitekorko + 8 prosenttiyksikköä eli 10,5 % ajalla 1.7.–31.12.2026. Velkoja voi lisäksi vaatia 40 € vakiokorvauksen perintäkuluista.

Muuttuuko viivästyskorko kesken viivästyksen?

Kyllä. Viitekorko tarkistetaan 1.1. ja 1.7., joten pitkä viivästys lasketaan jaksoittain kunkin jakson korolla. Esimerkiksi 1 000 € laskusta, jonka eräpäivä oli 15.12.2024 ja joka maksettiin 15.1.2025, korkoa kertyi kahdella eri korolla yhteensä 9,36 €.

Paljonko perintäkuluja kuluttajalta saa periä?

Maksumuistutuksesta enintään 5 € ja maksuvaatimuksesta 14–50 € saatavan suuruuden mukaan. Saman saatavan perintäkulut saavat olla yhteensä enintään 60 €, 120 € tai 210 €.

Onko verojen viivästyskorko sama kuin korkolain viivästyskorko?

Ei. Verojen viivästyskorosta säädetään laissa veronlisäyksestä ja viivekorosta. Vuonna 2026 maksamattoman veron viivästyskorko on 9,5 % koko vuoden, jäännösveron huojennettu viivästyskorko 4,5 % ja perintöveron viivästyskorko 4,5 %.

Saako viivästyskorolle laskea korkoa?

Ei. Viivästyskorko lasketaan vain myöhässä olevalle pääomalle, ei kertyneelle korolle eikä perintäkuluille. Jos haluat laskea tavallisen koron, käytä korkolaskuria.

Lähteet ja laskentaperusteet

Laskuri käyttää viranomaisten julkaisemia lukuja. Tarkistettu viimeksi 1. lokakuuta 2026.

Huomaa: Tulos on huolellinen laskelma antamiesi tietojen perusteella, mutta se ei ole vero-, oikeudellista tai taloudellista neuvontaa. Ratkaisevia ovat palkkalaskelma, verokortti, verotuspäätös tai asiasta päättävän viranomaisen tiedot. Lue lisää laskentaperiaatteista.