Laske ennakkovero yritystuloille, vuokralle ja pääomatuloille

Mikä ennakkovero on ja kuka sitä maksaa?

Ennakkovero on vero, joka maksetaan verovuoden aikana niistä tuloista, joista ei pidätetä veroa verokortilla. Tyypillisiä ennakkoverotettavia tuloja ovat toiminimen ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos, vuokratulot, luovutusvoitot ja apurahat. Myös osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat tuloveronsa ennakkoverona. Verohallinto määrää ennakkoveron arvioidun tulon perusteella, ja sen määrää voi muuttaa OmaVerossa milloin tahansa.

Kun aloitat yritystoiminnan, haet ennakkoveron itse OmaVerossa tai paperilomakkeella 5010. Seuraavina vuosina Verohallinto laskee ennakkoveron automaattisesti viimeksi vahvistetun verotuksen perusteella: elinkeinotoiminnan tulosta korotetaan laskelmassa 6,5 %. Jos tulos muuttuu, automaattinen ennakkovero on väärän suuruinen, ja silloin laskurilla kannattaa arvioida uusi summa ennen muutoshakemusta.

Jos ennakkoverotettavia tuloja on enintään 7 000 € vuodessa ja sinulla on myös palkkaa tai eläkettä, ne voidaan ottaa huomioon verokortissa. Silloin erillistä ennakkoveroa ei tarvita, vaan palkan tai eläkkeen veroprosentti nousee. Laskutuspalvelun kautta laskuttava kevytyrittäjä maksaa yleensä veronsa verokortilla, koska palvelu maksaa hänelle palkkaa. Arvonlisävero ei kuulu tuloon: syötä laskuriin tulos ilman ALV:ia. Laskun verottoman osuuden saat ALV:ttoman hinnan laskurilla.

Näin toiminimen ennakkovero lasketaan

Toiminimen verotus alkaa tuloksesta eli tuotoista, joista on vähennetty vähennyskelpoiset kulut. Tuloksesta tehdään ensin yrittäjävähennys, joka on 5 %. Jäljelle jäävä yritystulo jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi: pääomatuloa on 20 % yrityksen edellisen vuoden lopun nettovarallisuudesta, johon lisätään 30 % edellisen vuoden aikana maksetuista palkoista. Pääomatulo-osuudeksi voi vaatia myös 10 % tai 0 %. Loput yritystulosta on ansiotuloa, jota verotetaan yhdessä palkan ja eläkkeen kanssa progressiivisesti.

Esimerkiksi 50 000 € tuloksesta ja 100 000 € nettovarallisuudesta pääomatuloa on 20 000 € ja ansiotuloa 27 500 €, kun yrittäjävähennys on 2 500 €. Pakolliset YEL-maksut vähennetään ansiotuloista. Vuonna 2026 YEL-maksu on 24,4 % työtulosta, ja aloittava yrittäjä saa siitä 22 % alennuksen. YEL-työtulo on myös sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena: yrittäjä maksaa 0,88 % ja lisäksi 0,23 % työtulostaan. Oman YEL-maksusi saat YEL-laskurilla.

Sivutoimisella yrittäjällä tilanne on toinen, koska yritystulo tulee palkan päälle ja sitä verotetaan marginaaliveroprosentin mukaan. Jos palkka on 40 000 € ja veroprosentti 14,0 %, 10 000 € tulos lisää veroja 3 917,41 € eli 39,2 %. Koko vuoden verot ovat 9 429,40 €, palkasta pidätetään 5 600 €, ja ennakkoveroksi tulee 3 829,40 €. Jos haluat tarkistaa palkan veroprosentin, käytä veroprosenttilaskuria.

Yleisin virhe on laskea ennakkovero liikevaihdosta tai kertoa tulos jollakin keskimääräisellä veroprosentilla. Ennakkovero lasketaan tuloksesta, ja yritystulon ansiotulo-osuuteen sovelletaan samaa progressiivista asteikkoa kuin palkkaan: siitä saa työtulovähennyksen, ja siitä maksetaan kunnallisvero, kirkollisvero, sairaanhoitomaksu ja Yle-vero. Laskuri tekee kaikki nämä vaiheet, vähentää YEL-maksut ja laskee sairaanhoitomaksun yritystulon osalta YEL-työtulosta. Jos YEL-vakuutusta ei ole, yritystulosta ei peritä sairaanhoitomaksun 0,39 %:n korotusta.

Vuokratulojen ja pääomatulojen ennakkovero

Vuokratulo on pääomatuloa. Vuokrasta saa vähentää esimerkiksi hoitovastikkeen, vuosikorjaukset, vuokratun asunnon lainan korot ja välityspalkkion. Pääomatulon vero on 30 % ja 30 000 € ylittävältä osalta 34 %. Kun vuokra on 800 € kuukaudessa ja kulut 2 400 € vuodessa, pääomatuloa on 7 200 € ja ennakkovero 2 160 €. Se maksetaan 6 erässä à 360 €.

Jos sinulla on palkan tai eläkkeen lisäksi pelkkiä vuokratuloja, Verohallinto laskee ennakkoveron pääomatuloverosta ja Yle-veron pääomatulo-osuudesta. Palkan vero hoituu edelleen verokortilla. Korot ja osingot, joista vero pidätetään jo maksun yhteydessä, eivät kuulu ennakkoveroon.

Jos vuokrauksen kulut ovat suuremmat kuin vuokratulot, pääomatulo jää negatiiviseksi, eikä ennakkoveroa tule. Pääomatulolajin alijäämä voi lopullisessa verotuksessa pienentää ansiotulojen veroa alijäämähyvityksenä, mutta sitä ei oteta huomioon tässä laskurissa. Asuntosijoittajan kannattaa arvioida vuokratuotto ja kulut huolellisesti, sillä suuri remontti tai lainan koron nousu muuttaa ennakkoveron tarvetta nopeasti.

Osakeyhtiön ennakkovero 2026

Osakeyhtiön tulovero eli yhteisövero on 20 % verotettavasta tulosta, joten ennakkovero lasketaan suoraan arvioidusta tuloksesta. Esimerkiksi 30 000 € verotettavasta tulosta yhteisövero on 6 000 €, joka maksetaan 12 erässä à 500 €. Pienin osakeyhtiölle määrättävä ennakkovero on 500 €. Huomaa, että osakeyhtiön tulos ja omistajan palkka tai osingot verotetaan erikseen: omistajan palkasta pidätetään vero hänen verokorttinsa mukaan. Hallitus on esittänyt yhteisöveron alentamista 18 %:iin vuodesta 2027 alkaen, mutta vuoden 2026 ennakkoveroon se ei vaikuta.

Kun tilikauden tulos selviää, osakeyhtiö voi maksaa puuttuvan veron (vähintään 500 €) lisäennakkona ilman korkoa 1 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos taas tulos jää ennakkoarviota pienemmäksi, ennakkoveroa kannattaa pienentää jo tilikauden aikana, jotta yhtiön kassaa ei sidota turhaan.

Ennakkoveron erät ja eräpäivät 2026

Erien määrä riippuu vuoden ennakkoveron suuruudesta:

Osakeyhtiön kahden erän kuukaudet ovat tilikauden kolmas ja yhdeksäs kuukausi; taulukossa tilikausi on kalenterivuosi. Eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Jos se osuu viikonloppuun tai pyhäpäivään, eräpäivä siirtyy seuraavaan pankkipäivään. Vuoden 2026 eräpäivät ovat 23.1.2026, 23.2.2026, 23.3.2026, 23.4.2026, 25.5.2026, 23.6.2026, 23.7.2026, 24.8.2026, 23.9.2026, 23.10.2026, 23.11.2026, 23.12.2026. Laskuri näyttää omat eräsi päivämäärineen.

Ennakkoveron muuttaminen ja lisäennakko

Ennakkoveroa kannattaa muuttaa heti, kun tulos näyttää poikkeavan arviosta. Muutos haetaan OmaVerossa, ja uusi summa jaetaan jäljellä oleville eräpäiville. Muutos ei siirrä eräpäiviä, joten loppuvuoden erät voivat kasvaa suuriksi. Laskurin kohdassa Olen jo maksanut ennakkoveroa tai muutan sitä näet, paljonko jäljellä oleviin eriin tulee.

Jos ennakkovero jää vuoden lopussa liian pieneksi, puuttuvan määrän voi maksaa lisäennakkona, jota kutsuttiin aiemmin ennakon täydennysmaksuksi. Lisäennakko on vähintään 170 €, ja kun se maksetaan viimeistään 31.1.2027, korkoa ei tule lainkaan. Liikaa maksettu ennakkovero palautetaan verotuksen valmistuttua veronpalautuksena. Palkansaajan kannattaa tarkistaa samalla myös verokortti loppuvuoden veroprosentin laskurilla.

Myöhästyminen: korko ja jäännösvero

Jos ennakkoveron erä maksetaan myöhässä, siitä peritään viivästyskorkoa, joka on vuonna 2026 9,5 %. Jos ennakkoveroa on maksettu liian vähän eikä lisäennakkoa makseta tammikuun loppuun mennessä, erotus määrätään jäännösveroksi. Jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa (4,5 %) verovuotta seuraavan helmikuun alusta jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään asti, ja korosta vähennetään 20 €.

Esimerkki: 1 200 € vajaus. Lisäennakkona 31.1.2027 mennessä maksettuna korko on 0 €. Jos sama summa maksetaan jäännösverona ja korkoa kertyy 181 päivältä, korko on 26,78 €, josta vähennetään 20 €, joten maksettavaksi jää 6,78 €. Tammikuun jälkeen maksetusta lisäennakosta 20 €:n vähennystä ei tehdä. Korko on laskettu vuoden 2026 korolla; vuoden 2027 korko vahvistetaan vuoden alussa.