Laske korko: koron määrä euroina ja prosentteina

Näin lasket koron määrän

Kun korkoa ei lisätä pääomaan kesken laina-ajan, puhutaan yksinkertaisesta korosta. Silloin koron määrä riippuu vain kolmesta asiasta: pääomasta, vuotuisesta korkoprosentista ja ajasta. Aika muutetaan vuosiksi, koska korkoprosentti ilmoitetaan aina vuotta kohden.

Kuukausilla laskettaessa jakaja on 12 (korko = pääoma × vuosikorko × kuukaudet / 12) ja vuosilla pelkkä pääoma × vuosikorko × vuodet. Laskuri näyttää tuloksen alla kaavan sinun luvuillasi, joten voit tarkistaa laskun myös käsin.

Koulun korkolaskuissa käytetään samaa kaavaa. Esimerkiksi 1 200 € pääoman korko 4,7 %:n vuosikorolla 151 päivältä on 365 päivän vuodella 23,33 € ja 360 päivän vuodella 23,66 €.

Korkopäivät ja laskentatavat 365, 360 ja 30/360

Korkopäivien laskentatapa vaikuttaa tulokseen enemmän kuin moni arvaa. Suomessa yleisin tapa on laskea todelliset kalenteripäivät ja jakaa ne 365:llä. Euribor noteerataan kuitenkin todellisten päivien ja 360 päivän vuoden mukaan, ja monen pankkilainan korko lasketaan samalla tavalla. Kolmas vaihtoehto on 30/360, jossa jokaisessa kuukaudessa oletetaan olevan 30 päivää. Todelliset/todelliset-tavassa karkausvuoden päivät jaetaan 366:lla ja muiden vuosien päivät 365:llä.

• Todelliset päivät / 365: yleisin tapa, myös viivästyskorossa.
• Todelliset päivät / 360: euribor-lainat ja rahamarkkinat. Antaa hieman enemmän korkoa.
• 30/360: jokainen kuukausi on 30 päivää, ja kuun 31. päivä lasketaan 30. päiväksi.
• Todelliset / todelliset: jakaja on 366 karkausvuoden päiville ja 365 muille.

Alla oleva taulukko näyttää, miten sama 10 000 € pääoma 5 %:n korolla kasvaa korkoa karkausvuonna ajalla 15.1.–31.7.2028. Ero on muutamia euroja, mutta suurissa lainoissa ja pitkillä ajoilla se kasvaa.

Jos lainasopimuksessa ei kerrota laskentatapaa, kysy sitä pankista. Laskurissa voit vaihtaa tapaa ja verrata tuloksia kohdassa Sama korko eri laskentatavoilla.

Lainan korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista

Useimmissa suomalaisissa asuntolainoissa korko on viitekorko plus marginaali. Viitekorko on yleensä 12 kuukauden euribor, joka tarkistetaan lainan korontarkistuspäivänä kerran vuodessa. Marginaali on pankin oma lisä, ja se pysyy samana koko laina-ajan, ellei siitä neuvotella uudelleen.

Suomen Pankin mukaan euriborit olivat 30.9.2026: 3 kk 2,617 %, 6 kk 3,074 % ja 12 kk 3,329 %. Kun marginaali on 0,6 %, 12 kk:n euriboriin sidotun lainan korko on 3,929 %. Laskuri hakee euriborin valmiiksi, ja voit vaihtaa sen tilalle kiinteän koron tai muun viitekoron.

Euribor-lainan korko ei muutu joka päivä. Uusi euribor otetaan käyttöön vasta korontarkistuspäivänä, joka on 12 kk:n euriborissa kerran vuodessa ja 3 kk:n euriborissa neljästi vuodessa. Siihen asti maksat korkoa edellisen tarkistuspäivän euriborin mukaan. Pankin oma prime- tai viitekorko toimii samalla tavalla, mutta pankki päättää sen muutoksista itse.

Korkolailla on oma viitekorkonsa, joka ei ole sama asia kuin euribor. Se on 2,5 % ajalla 1.7.–31.12.2026. Jos velasta on sovittu maksettavaksi korkoa mutta korkoprosenttia ei ole kirjattu, velallinen maksaa korkolain 3 §:n mukaan vuotuista korkoa viitekoron mukaan. Ilman sopimusta korkoa ei tarvitse maksaa ennen eräpäivää.

Paljonko lainan korko on kuukaudessa?

Kuukausierää laskettaessa pankit käyttävät tavallisesti kahdestoistaosaa vuoden korosta: jäljellä oleva laina × korko-% / 12. Näin 250 000 € lainan korko on 818,54 € kuukaudessa ja 9 822,50 € vuodessa. Jos pankki laskee koron todellisilla päivillä ja 360 päivän vuodella, 31 päivän kuukauden korko on 845,83 €.

Prosenttiyksikön nousu lisää 250 000 € lainan korkoa 208,34 € kuukaudessa. Korko on vain osa kuukausierästä: lyhennys tulee sen päälle. Lainan koko kuukausierän ja maksusuunnitelman saat kuukausierälaskurilla, ja asuntokaupan kokonaisuuden asuntolainalaskurilla.

Laske korkoprosentti, kun koron määrä tiedetään

Joskus tiedossa on maksettu korko euroina, mutta ei korkoprosenttia. Silloin kaava käännetään toisin päin:

Jos 8 000 € summasta on maksettu 250 € korkoa 120 päivässä, vuosikorko on 9,51 %. Samalla tavalla laskuri ratkaisee pääoman (pääoma = korko / (korko-% × aika)) tai ajan, jonka kuluessa tietty korkosumma kertyy. Valitse laskurista Korko-% tai pääoma ja kerro, mitä haluat laskea.

Nimelliskorko, efektiivinen korko ja todellinen vuosikorko

Lainasopimuksen korkoprosentti on nimelliskorko. Jos korkoa maksetaan tai lisätään pääomaan useammin kuin kerran vuodessa, todellinen vuotuinen tuotto tai kustannus on hieman suurempi. Tätä kutsutaan efektiiviseksi koroksi:

Esimerkiksi 9 %:n nimelliskorko kuukausittain maksettuna vastaa 9,38 %:n efektiivistä korkoa. Todellinen vuosikorko menee vielä pidemmälle: siihen lasketaan mukaan myös avausmaksu, tilinhoitomaksut ja muut luoton kulut. Lainatarjouksia kannattaa verrata juuri sillä. Laske se todellisen vuosikoron laskurilla.

Kulutusluotoissa nimelliskorko saa vuonna 2026 olla enintään 17,5 % (korkolain viitekorko + 15 prosenttiyksikköä). Laskuri huomauttaa, jos syötät tätä suuremman koron.

Yleisimmät virheet korkolaskuissa

• Alku- ja loppupäivä lasketaan molemmat. Silloin korkopäiviä tulee yksi liikaa. Esimerkkimme lainassa yksi ylimääräinen päivä on 1,37 €, ja virhe toistuu jokaisessa jaksossa.
• Kuukausikorko luetaan vuosikoroksi. 1 % kuukaudessa on 12 % vuodessa, ja jos korko lisätään pääomaan kuukausittain, efektiivinen vuosikorko on 12,68 %. Pikavippien ja osamaksujen mainoksissa kannattaa katsoa aina vuosikorkoa.
• Laskentatapa unohtuu. 360 päivän vuodella korkoa kertyy enemmän kuin 365 päivän vuodella: esimerkissämme 208,33 € eikä 205,48 €. Tarkista sopimuksesta, kumpaa pankki käyttää, ennen kuin vertaat omaa laskelmaasi tiliotteeseen.
• Korko lasketaan alkuperäisestä lainasta. Lainan korko lasketaan aina jäljellä olevasta pääomasta, joten korko-osuus pienenee lyhennysten myötä.
• Lainoja verrataan nimelliskorolla. Avausmaksu ja kuukausikulut eivät näy nimelliskorossa, mutta ne näkyvät todellisessa vuosikorossa.

Laskuri välttää nämä virheet: se näyttää korkopäivien määrän, laskentatavan ja kaavan sinun luvuillasi sekä vertailun kaikilla neljällä laskentatavalla. Kun tiedät koron, voit laskea myös toisin päin korkoprosentin, pääoman tai ajan.

Korkoa korolle ja viivästyskorko

Tämä laskuri laskee yksinkertaista korkoa, jossa korko ei kasva korkoa. Talletuksissa ja sijoituksissa korko yleensä lisätään pääomaan, jolloin seuraavan jakson korko lasketaan myös aiemmalle korolle. Pitkällä aikavälillä ero on suuri. Säästöjen kasvun näet korkoa korolle -laskurilla.

Myöhästyneen laskun korko on oma lajinsa. Korkolain mukainen viivästyskorko on 9,5 % vuodessa 31.12.2026 asti, ja se lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään. Viitekorko vaihtuu puolen vuoden välein, joten pitkä viivästys lasketaan jaksoittain. Siihen sopii parhaiten viivästyskorkolaskuri.