Laske lomapäivät: paljonko vuosilomaa kertyy

Näin lasket lomapäivät: 2 vai 2,5 päivää kuukaudessa

Vuosilomalain 5 §:n mukaan lomaa kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä kestänyt yhtäjaksoisesti alle vuoden, lomaa kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa. Täydeltä vuodelta lomaa tulee siis joko 30 tai 24 päivää. Päivän osa pyöristetään aina täydeksi lomapäiväksi, joten puolikkaita lomapäiviä ei ole.

14 päivän ja 35 tunnin sääntö

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jossa sinulle kertyy vähintään 14 työssäolopäivää tai niihin rinnastettavaa päivää (vuosilomalaki 6 §). Jos työskentelet sopimuksen mukaan niin harvoina päivinä, ettei 14 päivää täyty joka kuukausi, täysi kuukausi on sellainen, jossa on vähintään 35 työtuntia. Sääntöjä ei vaihdella kuukausittain sen mukaan, kumpi on edullisempi: 35 tunnin sääntö koskee vain niitä, joiden työaika ei riitä 14 päivään.

Kesken kuukauden alkanut työsuhde kerryttää lomaa ensimmäiseltä kuukaudelta vain, jos siihen mahtuu 14 työpäivää. Esimerkiksi maanantaina 16.6.2025 alkaneessa työsuhteessa kesäkuussa oli 10 työpäivää, koska juhannusaatto oli vapaa. Lomaa kertyi heinäkuusta maaliskuuhun 9 kuukaudelta eli 18 päivää.

Osa-aikatyössä 35 tunnin sääntö ratkaisee usein ensimmäisen kuukauden. Jos teet töitä maanantaista keskiviikkoon 15 tuntia viikossa ja aloitat keskiviikkona 15.4.2026, huhtikuuhun mahtuu 35 työtuntia, joten kuukausi on täysi. Koko lomanmääräytymisvuodelta kertyy 12 × 2 = 24 päivää. Jos aloitat päivää myöhemmin, huhtikuun tunnit jäävät rajan alle ja lomaa kertyy 22 päivää.

Jos työtä on joka kuukausi alle 14 päivää ja alle 35 tuntia, lomapäiviä ei kerry lainkaan. Silloin sinulla on oikeus 2 vapaapäivään jokaiselta työsuhteen kalenterikuukaudelta ja lomakorvaukseen, joka on 9 % palkasta tai 11,5 %, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden (vuosilomalaki 8 ja 16 §).

Mitkä poissaolot kerryttävät lomaa?

Työssäolopäivien veroisia ovat poissaolot, joilta työnantajan on lain mukaan maksettava palkka, sekä vuosilomalain 7 §:ssä luetellut poissaolot. Niiltä lomaa kertyy kuten työpäiviltä:

• sairaus, tapaturma tai lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
• raskaus- ja vanhempainvapaa, enintään 160 päivää synnytystä tai adoptiota kohden
• tilapäinen hoitovapaa, pakottavista perhesyistä johtuva poissaolo ja omaishoitovapaa
• lomautus, enintään 30 työpäivää kerrallaan
• opintovapaa, enintään 30 työpäivää, jos palaat heti sen jälkeen töihin
• reservin harjoitukset sekä lakisääteiset luottamustehtävät ja todistajana kuuleminen

Palkaton vapaa tai rajat ylittävä poissaolo voi tehdä kuukaudesta vajaan. Poista laskurissa rasti tällaisilta kuukausilta kohdassa Täydet kuukaudet. Jos sairaus pudottaa täyden vuoden loman alle 24 päivän, saat vuosilomalain 7 a §:n mukaan lisävapaapäiviä, joilta maksetaan palkka.

Mitkä päivät kuluttavat lomaa?

Lomaa kuluttavat arkipäivät. Vuosilomalain 4 §:n mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Tavallinen lauantai kuluttaa siis lomaa, vaikka et tekisi lauantaisin töitä. Viikon loma maanantaista perjantaihin vie 5 lomapäivää, ja jos loma päättyy vasta lauantaina, päiviä kuluu 6. Täysi lomaviikko on siis 6 lomapäivää, ja 24 päivän kesäloma kestää neljä viikkoa.

Arkipyhä pidentää lomaa. Jos aloitat 24 päivän kesäloman maanantaina 21.6.2027, juhannusaatto ja juhannuspäivä eivät kuluta lomaa, ja viimeinen lomapäivä on ti 20.7.2027. Laskurin Loman päättyminen -välilehti kertoo tämän päivän ja töihinpaluupäivän mille tahansa lomalle.

Arkipyhät 2026 ja 2027

Taulukossa ovat päivät, jotka eivät kuluta lomaa. Vuonna 2026 niistä 13 osuu maanantaista lauantaihin ja vuonna 2027 13. Sunnuntaille osuva pyhä ei pidennä lomaa, koska sunnuntai ei muutenkaan ole lomapäivä. Juhannus ja pyhäinpäivä ovat aina lauantaina, joten ne pidentävät lomaa, vaikka eivät vähennä työpäiviä.

Kesäloma ja talviloma

Lomasta 24 arkipäivää on kesälomaa, joka annetaan lomakaudella 2.5.–30.9. Loput, yleensä 6 päivää, on talvilomaa, joka on pidettävä viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Kesäloma annetaan yhtäjaksoisena, mutta 12 päivää ylittävän osan voi jakaa, jos siitä sovitaan tai työn jatkuminen sitä vaatii.

Työnantajan kanssa voi sopia, että 18 päivää ylittävä osa lomasta säästetään säästövapaaksi. Oikeus säästää on 24 päivää ylittävästä osasta, jos siitä ei aiheudu työpaikalle vakavaa haittaa. Laskuri jakaa kertyneet päivät kesä- ja talvilomaan automaattisesti.

Loma työsuhteen alkaessa ja päättyessä

Kun työsuhde päättyy, pitämättömät lomat korvataan rahana. Jos työsuhde on päättyessään kestänyt vähintään vuoden, kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta kertyy 2,5 päivää kuukaudessa, vaikka vuosi ei olisi täyttynyt edellisenä 31.3. (vuosilomalaki 17 §). Esimerkiksi 1.9.2025–30.11.2026 kestäneessä työsuhteessa ensimmäiseltä lomanmääräytymisvuodelta kertyi 7 × 2 = 14 päivää ja päättymisvuodelta 8 × 2,5 = 20 päivää.

Lisäksi ensimmäinen ja viimeinen työkuukausi lasketaan yhteen yhdeksi täydeksi kuukaudeksi, jos niissä on yhteensä vähintään 14 työpäivää. Työsuhteessa 20.10.2025–10.3.2026 ensimmäisessä kuussa oli 10 ja viimeisessä 7 työpäivää, joten täysiä kuukausia on 5 ja lomaa 10 päivää. Valitse laskurissa Työsuhde päättyy tänä päivänä, niin nämä säännöt otetaan huomioon. Rahamäärän saat lomakorvauslaskurilla, ja koko loppupalkan lopputililaskurilla.

Yleisimmät virheet lomapäivien laskemisessa

• Lauantai unohtuu. Koko lomaviikko maanantaista lauantaihin vie 6 lomapäivää, joten 30 lomapäivää riittää viiteen viikkoon eikä kuuteen.
• Puolikas päivä pyöristetään alaspäin. Laki pyöristää aina ylöspäin: 22,5 päivää on 23 lomapäivää.
• Kuukausi lasketaan alkamispäivästä. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi. Kesken kuukauden alkanut työsuhde kerryttää lomaa ensimmäiseltä kuukaudelta vain, jos siihen mahtuu 14 työpäivää.
• Vuoden raja katsotaan kalenterivuodesta. Kertymä 2,5 päivää kuukaudessa edellyttää, että työsuhde on kestänyt vuoden 31.3. mennessä. Työsuhteen päättyessä ratkaisee koko työsuhteen kesto (vuosilomalaki 17 §).
• Sairausloma katsotaan vajaaksi kuukaudeksi. Sairausajalta lomaa kertyy 75 työpäivään asti lomanmääräytymisvuodessa, joten lyhyt sairausloma ei tee kuukaudesta vajaata.

KVTES ja muut työehtosopimukset

Työehtosopimus voi antaa lakia pidemmän loman. Kunta-alan KVTES:ssä lomapäivät ovat työpäiviä maanantaista perjantaihin, ja loman pituus riippuu palvelusajasta. Täydeltä lomanmääräytymisvuodelta lomaa on 38 työpäivää, kun palvelusaikaa on vähintään 15 vuotta, ja 28 työpäivää, kun palvelussuhde on kestänyt vähintään vuoden (30, jos palvelusaikaa on vähintään 10 vuotta). Muuten lomaa kertyy enintään 23 työpäivää. Laskurissa voit syöttää sopimuksesi mukaisen kertymän kuukautta kohden ja valita, että loman kuluminen lasketaan työpäivinä. Silloin lauantait eivät kuluta lomaa.

Monessa työehtosopimuksessa lomapalkan päälle maksetaan lomarahaa, yleensä puolet lomapalkasta. Sen määrän voit laskea lomarahalaskurilla. Tuntipalkkaisen kannattaa ensin muuttaa palkkansa kuukausitasolle tuntipalkkalaskurilla.