Laske perintövero: perintöveron määrä veroluokittain

Laske perintövero omasta osuudestasi

Perintövero lasketaan jokaisen perillisen ja testamentinsaajan omasta osuudesta, ei koko pesästä. Pesän varat arvostetaan käypään arvoon kuolinpäivänä, ja niistä vähennetään vainajan velat sekä kohtuulliset hautajais-, perunkirjoitus- ja hautakivikulut. Tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 7 500 € asti. Jäljelle jäävä summa jaetaan perillisille, ja kunkin osuudesta tehdään mahdolliset vähennykset.

Verotettava osuus pyöristetään ensin alaspäin täysiin satoihin euroihin. Sen jälkeen katsotaan asteikosta porras, johon osuus osuu, ja lasketaan vakioerä sekä prosenttiosuus alarajan ylittävästä osasta. Verohallinnon oman esimerkin mukaan 45 000 € perintö äidiltä maksaa 1 300 €: vakioerä 800 € ja 10 % 5 000 € ylittävästä osasta. Sedältä saatu 35 000 € perintö kuuluu II veroluokkaan, ja vero on 1 050 €.

Laskurissa voit valita, lasketaanko vero suoraan omasta osuudestasi vai koko pesästä. Pesätilassa voit lisätä useita perillisiä tai testamentinsaajia, antaa jokaiselle oman sukulaisuussuhteen ja osuuden sekä lisätä saadut ennakkoperinnöt. Laskuri tekee puoliso- ja alaikäisyysvähennyksen automaattisesti, pyöristää osuuden ja valitsee asteikon kuolinpäivän perusteella. Useimmat verkon perintöverolaskurit laskevat vain yhden valmiiksi tiedetyn osuuden, eivätkä ne osaa vanhaa asteikkoa, jota tarvitaan vuonna 2025 kuolleen perinnönjättäjän jälkeen.

Perintöveroasteikko 2026 veroluokittain

Asteikko koskee perintöjä, joissa perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai myöhemmin. Veroluokka määräytyy sukulaisuussuhteen mukaan. Lähisukulaiset kuuluvat I veroluokkaan, muut II veroluokkaan, jossa prosentit ovat selvästi korkeammat.

Taulukkoa luetaan näin: etsi rivi, jonka väliin verotettava osuus osuu, ota rivin vakioerä ja lisää siihen prosentti alarajan ylittävästä osasta. Alla on valmiiksi laskettu perintövero tavallisille osuuksille ilman vähennyksiä. Viimeinen sarake näyttää, paljonko samasta osuudesta maksettiin vanhalla asteikolla.

Mitä muuttui 1.1.2026? Verovapaa raja nousi

Vuoden 2026 alusta alle 30 000 € perintöosuus on verovapaa, kun raja oli aiemmin 20 000 €. Samalla asteikon vakioeriä pienennettiin, mutta prosentit pysyivät ennallaan. Muutos koskee kuolemantapauksia 1.1.2026 alkaen, koska verovelvollisuus syntyy kuolinpäivänä. Jos perinnönjättäjä kuoli vuonna 2025, perintövero lasketaan vanhalla asteikolla, vaikka perunkirjoitus tai verotus tehtäisiin vasta vuonna 2026.

Vähintään 60 000 € osuuksissa vero kevenee kiinteän summan verran: I veroluokassa 700 € ja II veroluokassa 1 900 €. Pienemmissä perinnöissä suhteellinen hyöty on suurin. Esimerkiksi 25 000 € osuudesta maksettiin ennen 450 € veroa, nyt ei mitään. Koti-irtaimistoa on nyt verovapaata 7 500 € asti (aiemmin 4 000 €). Osa verkon laskureista käyttää edelleen vanhaa 20 000 € rajaa ja näyttää siksi liian suuren veron.

Kuka kuuluu I veroluokkaan?

I veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän

• aviopuoliso ja rekisteröity puoliso
• lapset, lapsenlapset ja ottolapset sekä heidän jälkeläisensä
• vanhemmat ja isovanhemmat
• puolison lapset ja lapsenlapset
• avopuoliso, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa tai hän on ollut naimisissa tämän kanssa

Kaikki muut kuuluvat II veroluokkaan: sisarukset, sisarusten lapset, sedät, tädit, serkut, ystävät ja järjestöt. Myös avopuoliso ilman yhteistä lasta maksaa veroa II veroluokan mukaan. Ottolapsi rinnastetaan omaan lapseen. Puolison lapsi kuuluu I veroluokkaan, mutta hän ei peri isä- tai äitipuoltaan ilman testamenttia, eikä hän saa alaikäisyysvähennystä, koska se on vain perinnönjättäjän omille jälkeläisille. Saman 100 000 € perinnön vero on I veroluokassa 8 000 € ja II veroluokassa 18 600 €, joten sukulaisuussuhteella on suuri merkitys.

Puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys

Puolisovähennys on 90 000 €. Sen saa leski ja avopuoliso, jota kohdellaan verotuksessa puolisona. 150 000 € perinnöstä vähennetään 90 000 €, verotettavaksi jää 60 000 € ja vero on 2 800 €. Jos lesken osuus jää alle 120 000 €, perintöveroa ei tule lainkaan.

Alaikäisyysvähennys on 60 000 €. Sen saa perinnönjättäjän lapsi, joka ei ollut täyttänyt 18 vuotta kuolinhetkellä. Lapsenlapsi saa vähennyksen vain, jos hän perii kuolleen vanhempansa sijasta. 100 000 € osuudesta alaikäinen maksaa 800 €, kun täysi-ikäinen maksaa 8 000 €. Molempia vähennyksiä ei voi saada samaan aikaan, ja laskuri tekee vähennyksen automaattisesti valitun sukulaisuussuhteen mukaan.

Ennakkoperintö, lahjat ja testamentti perintöverotuksessa

Ennakkoperintö ja muut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden aikana saadut lahjat lisätään perintöön. Mukaan lasketaan myös alle lahjaveron rajan jääneet lahjat. Lahjoista maksettu lahjavero vähennetään perintöverosta. Jos lahja on saatu ennen vuotta 2026, vähennettävä lahjavero lasketaan vuoden 2026 lahjaveroasteikolla.

Esimerkiksi 100 000 € perintöön lisätään 50 000 € ennakkoperintö. Perintövero lasketaan 150 000 € osuudesta (14 500 €), ja siitä vähennetään lahjan vero 4 000 €. Maksettavaksi jää 10 500 €. Jos mietit, kannattaako omaisuutta antaa jo eläessä, vertaa veroja lahjaverolaskurilla.

Testamentilla omaisuuden voi määrätä myös muille kuin lakimääräisille perillisille. Testamentinsaaja maksaa veron oman veroluokkansa mukaan, joten ystävälle tai sisaruksen lapselle testamentattu omaisuus verotetaan II veroluokassa.

Lesken hallintaoikeus pienentää perillisten veroa

Leskellä on oikeus asua yhteisessä kodissa, vaikka asunto siirtyisi lapsille. Hallintaoikeuden arvo vähennetään perillisten osuuksista, koska he eivät voi käyttää asuntoa niin kauan kuin leski asuu siinä. Leski ei maksa hallintaoikeudesta perintöveroa, eikä vähennys pienennä hänen omaa osuuttaan. Arvo lasketaan kertomalla asunnon käypä arvo 5 prosentin tuotolla (vapaa-ajan asunnossa 3 %) ja lesken iän mukaisella kertoimella.

Kun leski on 55-vuotias ja asunto on arvoltaan 200 000 €, kerroin on 10 ja hallintaoikeuden arvo 100 000 €. Mitä nuorempi leski, sitä suurempi vähennys. Laskurissa hallintaoikeuden voi lisätä kohdasta Lesken hallintaoikeus asuntoon. Vähennys ei voi olla suurempi kuin perillisen osuus.

Jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, vähennys lasketaan Verohallinnon ohjeen mukaan vain puolesta asunnon arvosta, vaikka asunto olisi ollut kokonaan vainajan. Verohallinnon esimerkissä leski on 80-vuotias, joten kerroin on 5, ja 300 000 € omakotitalosta tehdään 37 500 € vähennys. Syötä tällöin Koko pesä -tilassa laskuriin puolet asunnon arvosta.

Milloin ja miten perintövero maksetaan?

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verohallinto tekee perintöverotuksen perukirjan perusteella ja lähettää päätöksen jokaiselle perilliselle. Perintöveroa ei voi maksaa etukäteen.

• Alle 500 € perintövero maksetaan yhdessä erässä.
• Suurempi vero jaetaan kahteen erään: ensimmäinen noin kolme kuukautta päätöksen jälkeen, toinen kaksi kuukautta myöhemmin.
• Myöhässä maksetulle perintöverolle lasketaan viivästyskorkoa, joka on vuonna 2026 4,5 %.

Jos pesässä on kiinteistö, kuolinpesä maksaa siitä kiinteistöveroa, kunnes omaisuus jaetaan. Arvioi vuotuinen summa kiinteistöverolaskurilla. Jos perillinen lunastaa toisten osuudet omilla varoillaan, maksetusta osuudesta voi tulla varainsiirtoveroa.

Maksuaika, viivästyskorko ja perityn omaisuuden myynti

Maksamatonta perintöveroa ei peritä ulosotossa ennen kuin ensimmäisestä eräpäivästä on kulunut 10 vuotta. Voit siis maksaa veron myös myöhemmin ilman erillistä hakemusta, mutta viivästyskorkoa lasketaan eräpäivästä alkaen. Vuoden 2026 alusta perintöveron viivästyskorko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä, kun lisä oli aiemmin 3,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2026 korko on 4,5 %, mikä on selvästi vähemmän kuin muiden verojen viivästyskorko.

Verohallinnon esimerkissä 5 000 € erä, jonka eräpäivä on 2.1.2026, maksetaan vasta kymmenen vuoden päästä, ja korkoa kertyy noin 2 251 €. Jos 8 000 € perintövero maksetaan vuoden myöhässä, korkoa tulee nykyisellä korolla 360 €. Korko tarkistetaan vuosittain. Jos harkitset veron maksamista lainarahalla, vertaa lainan korkoa ja kuluja viivästyskorkoon lainan kuukausierän laskurilla. Jos haet perintöverolle maksujärjestelyä, vero on maksettava kahden vuoden kuluessa.

Maatilan tai yrityksen jatkaja voi pyytää pidempää maksuaikaa ennen verotuksen toimittamista. Jos maatilasta tai yrityksestä määrätty vero on vähintään 1 700 €, se voidaan jakaa enintään 10 vuotuiseen erään, joista jokainen on vähintään 850 €, eikä pidennetyltä ajalta peritä korkoa.

Perintönä saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintöverotuksessa käytetty arvo. Jos myyt perityn asunnon tai osakkeet myöhemmin tätä arvoa kalliimmalla, erotuksesta maksetaan luovutusvoittoveroa. Perukirjaan merkitään käypä arvo eli todennäköinen myyntihinta: liian matala arvo pienentäisi perintöveroa mutta kasvattaisi myöhempää luovutusvoittoveroa. Jos perintö jää sijoitukseen, sen kasvua voi arvioida korkoa korolle -laskurilla.

Tavallisimmat virheet perintöveron arvioinnissa

• Vero lasketaan koko pesän arvosta, vaikka jokainen perillinen maksaa veroa vain omasta osuudestaan.
• Vainajan velat sekä hautajais- ja perunkirjoituskulut unohdetaan vähentää varoista.
• Lesken osituksessa saama tasinko lasketaan perinnöksi, vaikka se ei ole perintöä.
• Käytetään väärää asteikkoa: ratkaisevaa on kuolinpäivä, ei perunkirjoituksen tai verotuspäätöksen päivä.
• Ennakkoperintö jätetään pois, vaikka Verohallinto lisää sen perintöön perukirjan tietojen perusteella.